Eläkeliiton Pohjois-Savon piiri ry:n puheenjohtajan palsta

Piirin edellisen puheenjohtajan Risto Lyytikäisen tervehdykset                                                                                                                                      

Hyvät ystävät!                                                                                        25.11.2011

Tullessani kuusi vuotta sitten Eläkeliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtajaksi joku totesi, että "on meillä puheenjohtaja, jolla ei ole edes autoa". Ilmeisesti sanoja epäili, että mitenkähän tuo tuosta hommasta selviää. Tänään haluan kiittää teitä kaikkia, että olen saanut kulkea Pohjois-Savon kaikissa kunnissa ainakin kaksi kertaa vuodessa ilman omaa autoa. Nähdä ja kokea paljon. Tämän vuoksi haluankin sanoa erityiskiitokseni piirimme toiminnanjohtajalle Marja Lintuselle, joka on kaiken matkustamisen valtaosaltaan mahdollistanut. Hänen aktiivisuutensa ja halunsa auttaa piirimme yhdistyksiä on mille järjestölle tahansa esikuvallisuudessaan ainutlaatuinen. Luulenpa, että tämä piirin hallinnollinen puoli on ollut todella edullista niin piirille kuin yhdistyksillekin. Tuskinpa missään muualla tehdään vastaavanlaista vapaaehtoistyötä.

Marjan osuus piirimme toiminnassa on varmasti ainutlaatuista. Enpä ole koskaan näiden vuosien aikana kuullut Marjan valittaneen, vaan joka kerta on ollut mieluisaa lähteä tapaamaan eläkeliittolaisia. Hänessä jos kenessä on malliesimerkkiä nuoremmillekin järjestötyön parissa oleville. Kun on sisäistänyt ja ymmärtänyt järjestönsä työn sisällön ja merkityksen, niin tehty työ voi olla itseään korostamatta, eleettömästi tehtynä muitakin kannustavaa. Kiitos Marjalle!

Marja on saanut jopa omat perheen jäsenensä samaan henkeen. Eläkeliiton työt ja tapahtumat ovat osa perhe-elämääkin, jopa niin, että Vesa-Matti, piirimme tietokone-ekspertti, on ollut avainhenkilö koko piirimme tietokonekäytön käynnistämisessä ja kehittämisessä. Vesa-Matti on omaksunut ilmeisesti Eläkeliiton merkityksen ja tavoitteet sydämen asiakseen. Koko Lintusen perheen panos on merkinnyt järjestöllemme piirimme alueella myös huomattavaa taloudellista säästöä.

Viime vuosien aikana on tapahtunut paljon järjestötyössä. Esimerkiksi etenkin liittohallituksen työssä on viime vuosina painottunut erityisesti edunvalvonta. Eläkeläisjärjestöjen yhteisesti ajamat asiat ovat todella edistyneet. On syntynyt Eetu ry, ja eläkeläisten yhteinen ääni on tullut entistä vahvemmin esille. Tuloksia on saavutettu, joista näkyvimpiä ovat olleet takuueläke ja nyt eduskunnassa valmisteltavana oleva vanhuspalvelulaki. Poliittinen hallituskin jo haluaa kuulla eläkeläisjärjestöjä. Eläkeliitto on näissäkin asioissa ollut selkeästi suunnan näyttäjä ja edellä kulkija. Piirien osuus maakuntatasolla on tullut entistä merkittävämmäksi, ja luulenpa, että vanhusneuvostojen työn merkitys nousemistaan nousee.

Eläkeliiton jäsenmäärän kasvu koko maassa on ollut häkellyttävän suurta. Miksi eläkeläiset liittyvät niin runsaasti Eläkeliittoon? Meidän jäsenluvustamme voimme lukea yhteiskunnassa tapahtuvasta muutoksesta ja samalla Eläkeliiton vireydestä ja jäsenistön halusta kokea eläkeläisinä yhdessä ja mukana ollen elämän kulussa tapahtuvia haasteita ja kehittämistarpeita. Monet ovat ne ihmiset, jotka hämmästelevät sitä moninaista toimintaa, mitä Eläkeliiton puitteissa on mahdollista kokea ja elää.

Joulun lähestyessä uskon, että me kaikki koemme joulun omassa sisimmässämme. Joskus tuon tunteen ilmaisemiseksi riittää vaikkapa vain kuulla joku jouluvirsi. Joulu sisältää oman salaisuutensa, sen arvon aavistelun, että tällä monien huolien ja joskus pelkojenkin keskellä olemme Jumalan luomina ja Kristuksen lunastamina ihmisinä. Jouluevankeliumissa sanotaan enkelin suulla, että ilo kuuluu koko kansalle, kaikille, koko maailmalle. Tämä sanoma kuuluu meillekin kaikille.

Kiitos teille kaikille menneistä vuosista ja toivon voimia kehittää Eläkeliittoa eläkeläisten parhaaksi tulevinakin vuosina.                                                                      

                   Hyvää ja rauhallista joulua teille kaikille

                                         toivoo   

                                          Risto

Eläkeliiton Pohjois-Savon piirin syyskokouksessa 9.11.2011 piirin puheenjohtajan avauspuhe

Hyvät sisaret ja veljet!

Menneillään olevan loppuvuoden puheenaiheita eläkeläisilläkin ovat olleet pääasiassa maailman talousasiat. Toinen pääpuheenaihe on ollut kuntauudistukset ja kolmantena vanhuspalvelulaki..

Vanhusten palvelulain aikaansaaminen on aivan ilmeinen toive kaikille eläkeläisjärjestöille. Ihanteena oli saada viimeistään 2013 laki voimaan, mutta päivittäin vaihtuva taloustilanne heittelehtii ja vaikuttaa moneen asiaan. Tämänkin lain laatimiseen.

Ns. ikälain tavoitteita on mm. vanhusneuvostojen laillistaminen, samoin kuin laatusuositustenkin lakiin kirjaaminen, jolloin ikäihmisten perusturva saisi lain suojan ja velvoittaisi kuntia toimimaan kaikkialla samalla tavalla.

Lakia pidettiin eläkeläisjärjestöjen taholla välttämättömänä jo sen tosiasiankin vuoksi, että eläkeläisten lukumäärä kasvaa vuosivuodelta ja saman aikaisesti ikärakenne muuttuu entistä voimakkaammin vanhuusväestön lukumäärän kasvun suuntaa. Kun meille esim. 1960- luvulla oli n. 13000 yli 85-vuotiasta ihmistä, niin nyt heitä on jo yli 130 000 ja muutaman vuosikymmenen kuluttua heitä on jo 750 000. On tietysti ilahduttava asia se, että elinikä nousee mutta tuon 85 ikävuoden rajan pinnassa tulee uusia näköaloja yhteiskunnan vanhushoitoon. Tilastollinen tosiasiahan on se, että tuon iän jälkeen huomattava osa heistä joutui enemmän tai vähemmän turvautumaan toisten ihmisten apuun.

Viime maanantaina Pohjois-Savon liiton maakuntajohtaja ei avannut kovinkaan valoisia näkymiä eläkeläisten haaveille saada ikälaki ennen muuta vanhimman väestön osan turvaksi. Maakuntajohtaja perusti kannanottonsa valtiovarainministeriön kuntauudistusprojektin päällikön tohtori Arto Kosken kannanottoihin. Koski oli näet korostanut maakuntajohtajien informaatiotilaisuudessa uuden kuntauudistusprojektin kapeita perusteluja.

Maakuntajohtaja totesi hyvinvointiyhteiskuntamme runsaiden julkispalvelujen rakennetun 1970-luvulla, jolloin ns. huoltosuhde eli työssä olevan väestön (huoltajien) ja alle 15-vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden (huollettavien) kesken oli edullisimmillaan, kun tänään se on jo jotakin muuta eli se on kaikkien aikojen epäedullisin. Huollettavien tai työtä tekevän väestön keskinäinen suhde on nyt epäedullisin. Kustannuskehitys tällä saralla on nykyisillä toimintamalleilla nopeasti nousevaa. Vaatimukset ja annetut lupaukset uusista entistä paremmista liki ilmaisista palveluista nousevat entistä rasittavimmiksi koko yhteiskunnalle. Huttunen totesi tohtori Kosken toteamuksen, että me olemme heikosti tiedostaneet huoltosuhteen muutoksen kielteiset vaikutukset.

Mitä tapahtuu hallitusten politiikassa palvelujen suhteen? Huttunen arveli, että ei juuri mitään, ei ainakaan uusien kunnallistalouksien ennustetun kantokyvyn mukaan määriteltyjen peruspalvelutasojen suhteen.. Nyt tosin uskotellaan, että vahvemmat peruskunnat tuovat ainakin tasapainon. Suurempi kunta ei voi olla kuitenkaan se taikasana, joka muuttaisi huoltosuhteen moninaiset seuraukset toiseksi.

Tosiasia on se, että palveluja on leikattava, sillä palvelujen kustannustaso on saatava pienenemään.

Uhkaako meitäkin sitten ajan oloon se tie, jolloin on pakko kaikkienkin puolueiden määritellä uusiksi peruspalveluiden määrä-, laatu, ja kustannustasot?

Huttunen ennusti, että valtiolla ja kunnilla on edessään radikaali saneeraus peruspalvelujen osalta. Julkisen hallinnon lisävelkaantuminen, veroasteen nosto ja julkisen sektorin paisuminen ja eriarvoistuminen väestöryhmien ja eri alueiden kesken on tosiasia, jotka pakottavat kipeisiinkin karsintoihin.

Toistaiseksi ei ole löydetty sellaista mekanismia, josta voitaisiin sanoa, että se tuottaa ja takaa palveluiden säilymisen sekä hillitsee kustannuskasvun ja estäisi eriarvoistumisen. Huttunen vaati kaikkien uusien palveluja tuottavien työryhmien lopettamista.. Ajan peluu ei enää auta. On aloitettava saneeraus palveluiden supistamiseksi. Tosiasioita ei tule kiertää. On katsottava huoltosuhdetta, suhdannetta ja nähtävä lähiaikaa kauemmaksi.

Terveiset olivat kovat. Kun me eläkeläisjärjestönä ajamme eläkeläisten asiaa, niin meidän tehtävällemme löytyy kyllä perustelut ja se on ei vain perintöä, vaan jopa kansamme sivistystason mitta. Ihmisen arvon ylläpitäminen kaikissa ikä- ryhmissä lienee itsestään selvää. Kaikesta tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksista huolimatta uskomme eläkeläisjärjestöjen monimuotoisten harrastustoimintojensa keskellä pitävän ydinasianaan sen, että ihmisyys ja sen kehitystarve on kaiken yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohta ja tavoite. Ihmisarvon loukkaamattomuus on asia, joka ruokkii kaikkea eläkeläistoimintaa. Vanhus on sivistyksen mittari. Vanhuksen osa. Kohtelu. Vanhuksen kohtelussa tulee paljastavasti esille, mitä yksilö lopulta painaa, mikä arvo on ihmisellä. Arvo ja kunnia.

Piirimme toiminnassa on viime vuonna tapahtunut lähinnä tiedotuksen ja koulutuksen suhteen sellaista toiminnallista edistymistä, että valmiutemme tulevaisuuden järjestötoimintoihin on entistä vahvempaa. Koko Eläkeliiton koulutustoiminnassahan nämä molemmat sektorit ovat vahvistuneet. Itse toimintatapoihin emme ole paljoakaan muutoksia tehneet, mikä johtuu osin siitä, että vaikka tietäisimme muutostarpeita olevan niin niiden toteuttamiseen ei ole useinkaan kyllin rohkeutta eikä aina resurssejakaan. Järjestötoiminnan monipuolisuus vaatii näet aina toteuttajansa ja oman aikansa ja ne taas sitovat varsinkin harrastusten vetäjiä, joskus vähän liikaakin, ja kun ajatellaan, että kaiken vapaa-ajan harrastuksen tulisi olla virkistykseksi eikä rasitukseksi, niin inhimilliset tekijätkin jarruttavat hyvienkin ideoiden pikaisia toteutumisia.

Edunvalvonnassa on Eläkeliiton painoarvo jo tullut valtakunnan tasolla monin tavoin esille. Käsitykseni mukaan niin on tapahtunut jossakin määrin myös maakunnan ja kuntien tasolla. Vanhusneuvostojen painoarvo on selvästi kasvanut ja jos ikälaki ainakin vanhusneuvostojen osalta valmistuisi, niin se olisi jo huomattava edistys.

Piirin taloudessa on edelleen joululehdellä oma painava arvonsa ja sen tuotto riippuu taas meistä jokaisesta eli siitä kuinka monta lehteä kukin yhdistys myy. Lehden myynnin tulisikin olla jokaisen jäsenen luonnollinen tehtävä.

Jättäessäni nyt piirin puheenjohtajuuden kiitän teitä kaikkia ja koko jäsenkuntaa todella antoisista ja opettavaisista vuosista myös sen suhteen, että rajansa se on kaikilla mielenkiinnosta ja innosta huolimatta. Vauhtisokeuskin voi olla vanhenevalle ihmiselle vaarana. Kiitos teille kaikille.

 Risto Lyytikäinen

Piirin puheenjohtaja Risto Lyytikäisen avauspuhe piirin kevätkokouksessa 21.3.2011 Kuopiossa.   

Hyvät ystävät!  

Menneen vuoden  toiminnassa oli johtotähtenä liiton 40-vuotistaival. Pohjois-Savon eläkeläiset olivat tämän taipaleen aloittajia.  Vuosikymmenien aikana jäsenmäärä on kasvanut huikeasti ollen nyt lähes 125 500. Toimintamuodot ovat samoin moninkertaistuneet. Näkyvissä olevan toiminnan muutostarpeen  osoittaa  jo jäsenmäärä velvoittavana  tuomaan esille entistä enemmän edunvalvontaan liittyviä asioita. Eläkeläisjärjestöjen teettämät tutkimuksetkin ovat tuoneet sen esille. Eläkeläiset ovat näet eniten huolissaan nyt ja tulevaisuuttaan ajatellen ensisijaisesti eläketurvan riittävyydestä. Toiseksi he tuntevat vakavaa huolta eläkeläisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyydestä. Nämä ovat asioita, joita eläkeläisjärjestöt eivät voi valvoa muutoin kuin mukana olemalla siellä missä asioista päätetään, sanalla sanoen toimia entistä voimakkaammin edunvalvojina. 

Tulevat eduskuntavaalit ovat vahvasti eläkeläisten asioita koskevat. Edellinen pääministeri totesi eläkeläisten asioiden olevan tulevan eduskunnan ja hallituksen kipeimpiä kysymyksiä. Kysymyksessä ei ole vain takuulain edelleen kehittäminen tai nyt eduskunnalle annetun ns. ikälain  luonnoksen saattaminen laiksi, vaan paljon muuta.

Mitä väestön ikääntyminen merkitsee koko sosiaali- ja terveyslainsäädännölle ja ennen muuta mitä se merkitsee maamme aluepolitiikkaan, kun väki näyttää vääjäämättömästi ikääntyessään muuttavan taajamiin ja etenkin suurempien kaupunkien läheisyyteen? Miten laajeneva autioituminen vaikuttaa kaikkeen elämäämme?  Totesipa eroava pääministeri senkin, että kukapa sen tietää, puhutaanko tässä maassa muutaman vuosikymmenen päästä enää edes yleiskielenä suomea. Mitä ns. globaalimaailmantalous vaikuttaa ei vain maamme talouteen yleensäkin, vaan mitä se esimerkiksi vaikuttaa eläkevaroihin muuta kuin suurimpien eläkevakuutuslaitosten johtajien yhä suurenevina palkankorotuksina? 

Miten selviämme seuraavista vuosikymmenistä ja miten tuossa jatkuvassa muutosten vyöryssä käy yhä kasvavalle vanhenevalle väestölle sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen? Jo nyt voidaan sanoa, että näissä palveluissa ollaan joillakin paikkakunnilla lähes kaaoksessa. Vaikka esim. Kuopio on lääketieteen suuri kouluttajakaupunki, niin Kuopion terveyskeskus potee jatkuvasti lääkäri- ja hoitohenkilökunta pulaa, kun saman aikaisesti lehdissä on suuria ilmoituksia kymmenien lääkäreiden  joustavan ja yksilöllisen palvelun tarjonnasta.  

Seuraavan eduskunnan säädettäväksi tuleva ikälaki tuo sähköä vaalikeskusteluihin. Nyt tarvitaan kaikkien myös eläkeläisten  ajatuksia terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseksi. Valitettavaa on tietysti se, että koko EU-alueen nopeimmin ikääntyvältä Itä-Suomen alueelta ei löytynyt eläkeläisistä yhdellekään poliittiselle puolueelle puolueiden mielestä kyllin asiantuntevaa eläkeläisehdokasta. Eläkeläisten osallistuminen vaaleissa jää siis äänestyskoppiin.

Vaalihuumassa on kuitenkin syytä varoa kuultavia lupauksia, ettei niistä tule ylimitoitettuja. Uusiin velvoitteisiin pitää kuitenkin kaivaa rahat ensi vuosikymmeninäkin. Haasteita siis riittää ja taitoa kysytään, ja sitä tulevina vuosina taatusti tarvitaan entistä enemmän. 

Oman piirimme osalta olemme ajan virrassa ja se näkyy ja tuntuu. Meillä on vain muutama kunta, jossa on väestöstä vähemmän kuin 30% alle 65-vuotiaita. Enemmistö nykyisistä kunnista pienenee asukasmääriltään, mutta hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa. Maatalouden harjoittajien määrä on vähentynyt ja suurimpien teollisuuden työpaikkojen vähenemiset tuntuvat vahvasti kuntien talouksissa  ja se taas sosiaali- ja terveystoimien hoitamisessa. Ei ihme, että jotkut kunnat vavahtavat ikälakia ja sen etenemistä sen tuomien lisävelvoitteiden vuoksi. Nyt on todella yhdistettävä kaikki voimat kuntien velvoitteiden hoitamiseksi. Valtiovallan on aivan ilmeisesti otettava hoitaakseen omaishoidon kustannukset, jotka kasvavat kasvamistaan ja aiheuttavat jo nyt suuria eriarvoisia käytäntöjä. Piirimme pyrkii omalta osaltaan kouluttamaan jäseniään mm. vanhusneuvostojen tulevaan työhön. Tulevissa vanhusneuvostoissa korostuisi eläkeikäisten mukanaolo heitä koskevia päätöksiä tehtäessä, eli eriarvoisuus eläkeläisten osalta tältä osin poistuisi. Vanhusneuvostothan tulisivat ehdotuksessa saamaan todellista valtaa sekä valvonnassa että suunnittelussa.  

Eläkeliiton muussa kuin edunvalvontatoiminnassa tarvitaan myös valppautta ja halua tarjota eri-ikäisille ja -kuntoisille eläkeläisille toimimisen mahdollisuuksia. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen henkiseen ja fyysiseen kuntoon. Kun liittomme tavoitteena on toimia eläkeläisten fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseksi ja tarjota siihen osallistumisen mahdollisuuksia, niin meidän on myös huomioitava ne elämän muutokset, joita tapahtuu kunkin ikäpolven aikana ja sovellettava ohjelmaamme niiden ihmisten tarpeisiin, jotka kuuluvat jäsenistöömme ja ennakoida jo tulevaisuutta niin, että pidämme tiedotusvälineissä esillä Eläkeliiton toimintaa ei vain kerhotoimintojen ilmoituksin, vaan myös asiasisällöin mm. joululehden ja sähköisten kotisivujemme muodossa. Tällä tavoin tuemme myös niitä ihmisiä, jotka eivät vielä ole mukana eläkeläisten yhteisissä toiminnoissa ja etujen valvonnassa.

  Risto Lyytikäinen

Hyvät ystävät!                                                                                                      Kuopio 20.2.2011 

Hyvää alkanutta uutta vuosikymmentä. 

Tämä vuosi on taas se vuosi, jolloin piirimme joululehti ilmestyy. Joululehti muodostaa piirin toiminnan pääasiallisen rahatulon. Tämän vuoksi sen ilmoitushankinta on koko toiminnan taloudellinen perusta. Lehden myyntitulot muodostavat luonnollisesti myös osan tuloista. 

Tänä vuonna olemme harkinneet pitää ilmoitusten hinnat entisellä tasolla, jonka vuoksi itse kunkin yhdistyksen pitäisi pinnistellä jonkin verran enemmän ilmoitusten hankinnassa, jotta säilyttäisimme lehden tuoton edes entisellä tasolla, sillä painatuskustannukset ovat nousseet, eivät paljon, mutta kuitenkin muutaman prosentin. Painatamme lehden entiseen tapaan Pieksämäellä kirjapainossa, jossa  on jo valmiina mm. monien ilmoitusten mallit. Toivon siis, että yhdistykset ottaisivat ilmoitusten hankinnan vakavasti ja hankkisivat paikkakunnaltaan  entistä enemmän ilmoituksia. Tämä vuosi saattaa olla  yleisen taloustilanteen helpottumisen vuoksi ilmoitushankinnan kannalta aiempaa myönteisempi.  

Marja on liittänyt tämän kirjeen mukaan ilmoitushankintaan tarvittavat hinnastot ja ilmoitusten kokoja kuvaavat kartat sekä muut tarvittavat ohjeet ja neuvot aikatauluineen. 

Joululehti on ennen kaikkea myös kuva  yhdistystemme vireydestä, sillä kyse ei ole vain ilmoitushankinnasta, vaan myös lehden sisällöstä.  Tämän vuoksi tarvitsemme myös kirjoituksia. Olemme jo sopineet, että lehden alkuosaan sijoittaisimme ns. asiapaketin. Tänä vuonna se sisältäisi asiantuntijoiden  eli yliopiston opettajien kirjoituksia, jotka käsittelisivät vanhuusiän sokeritautia ja sen hoitoa. Perustelemme tätä sillä, että kaksi vuotta sitten ilmestyneessä lehdessä olleet vanhusten fyysistä kuntoa eli liikuntaa ja ravitsemusta käsittelevät kirjoitukset saivat myönteistä palautetta.  

Lehden pääasiallisen sisällön muodostavat kuitenkin yhdistysten jäsenten omat kirjoitukset ja valokuvat. Muistoja, tapahtumia, runoja  tarvitaan. Kannustakaapa jäsenistöänne myös  "kynähommiin" ja pyytäkää heitä toimittamaan niitä piirin toimistoon joko paperille kirjoitettuina tai sitten sähköpostitse. 

Alkavan kevätkauden tapahtumat ovat jo käynnistyneet. Koulutusta on jo annettu niin Lehmirannassa kuin Kuopiossakin yhdistystemme jäsenille, ja palaute on ollut sekä tilinpitoasioiden hoidosta että Sävel soikoon -kurssista pelkästään kiittävä. Eläkeliitto onkin ahkera ja hyvä kouluttaja, ja monen monet eri luottamustehtävissä toimivat ovat kokeneet koulutustilaisuudet virkistäviksi. Kannattaa siis suositella jäsenille osallistumista eri koulutustilaisuuksiin. Kuopiossahan on vielä keväällä ainakin vanhusneuvostojen toiminnasta ja vapaaehtoistyöstä koulutustilaisuuksia. Suositelkaa niitä muillekin kuin vain Eläkeliiton jäsenille, sillä niistä on iloa ja hyötyä heillekin. 

Säyneisen yhdistyksen teatteriesitykset vetivät  yleisöä ympäristökuntia myöten. Kiitokset ja onnittelut säyneisläisille. Pitkin kevättä on myös joidenkin yhdistysten 40-vuotisjuhlia ja kaikissa yhdistyksissä kerhotoimintojen lisäksi kevätkokoukset, joissa tarkastellaan edellisen vuoden asioita tilinpäätöksiä myöten ja varmaan pohditaan yhdessä monia tulevan toiminnan asioitakin jäsenhankinnasta alkaen.  

                                               Virkistävää toiminnan iloa.

                                                Risto Lyytikäinen

 

---